Jipii, olen vapaa! -palaute yritysasiakkaalta

Tämän työn palkitsevin osuus on positiiviset palautteet joita asiakkaat meille lähettävät. Jokainen tarina on todiste siitä, että jotain on tehty oikein ja Allen Carr's Easyway menetelmän aloittaminen Suomessa on ollut kaikkien uhrauksien arvoista. Tätä iloa on ihana jakaa kanssanne.

-Janne Ström, Allen Carr's Easyway


Allekirjoittanut on vihdoin savuton!

Epäonnistuttuani monta kertaa tupakoinnin lopettamisessa osallistuin maanantaina 1.10.2012 toiveikkaana seminaariin, jonka vetäjänä toimi skoonelainen Renée Johansson. En koskaan unohda tuota päivää. Kesälomien jälkeen olin vähentänyt tupakointini noin puoleen, mutta en ollut onnistunut lopettamaan kokonaan.

Renée auttoi minua oivaltamaan ja ymmärtämään asioita, jotka olin oikeastaan jo tiennyt sisimmässäni. Hän teki sen kuitenkin myönteisellä ja itsestään selvällä tavalla osoittaessaan kerta toisensa jälkeen, kuinka yksinkertaista tupakoinnin lopettaminen kokonaan todellakin on. Ja vieläpä yhdessä yössä! Siinä se koko idea kai onkin, että voin niin nopeasti ja helposti liittyä tupakoimattomien suureen joukkoon ja aivan rehellisesti nauttia vapaudesta.

Aamupäivällä aiheena oli pääasiassa väärinkäytön psyykkinen ymmärtäminen. Lounaan jälkeen käsiteltiin tupakoinnin psyykkistä ja myös fyysistä vaikutusta. Sitä osaa, jonka kaikki tupakoijat tietävät ja jota he sisimmässään pelkäävät kovasti. Pelottavan fyysisen osan ajattelu saa monet tupakoijat olemaan sitä mieltä, että tupakoinnin lopettaminen on niin vaikeaa. "Haluan - mutta en saa!"  Sen sijaan pitää ymmärtää ja vakuuttua siitä, että tupakoiminen ei tee minusta onnellisempaa. Kaikki päivän aikana saamani myönteiset kokemukset saivat minut täysin vakuuttuneeksi ja odottamaan innolla vapauttani. Hieman vastentahtoisesti menin porukan mukana ulos seuraavalla tupakkatauolla, pitääkseni keskittymisen oikealla tasolla. Meitä oli käsketty tekemään niin; seuraamaan kaikkia päivän aikana annettavia ohjeita.

Kun lopulta oli aika lähteä ulos polttamaan viimeinen tupakka hiljaisuudessa ja ajatella tilanne läpi, tiesin jo silloin, että olen jo savuton! Sytytin viimeisen tupakan, poltin siitä vain puolet. Tumppasin tupakan ja menin takaisin sisään. YES! Renée otti vastaan tupakka-askissani jäljellä olevat tupakat. Lopuksi meille pidettiin rentoutusharjoitus hiljaisuudessa ja pimeässä. Muutamien myönteisten kehotusten lisäksi muistan tuosta vain sen, että saimme avata silmät hänen laskettuaan alaspäin viidestä nollaan.

Seminaarin jälkeen menin ulos ja ajoin kotiinpäin ensin hiljaisena ja ajatuksissani. Vähän ajan kuluttua lisäsin ääntä stereoihin ja aloin laulaa, sitten purskahdin nauruun, ja ilon kyyneleet vain valuivat pitkin poskiani samalla, kun toistelin "Olen irti tupakasta - jippii!!" En tule koskaan kaipaamaan pahinta verivihollistani, sillä miksi tekisin niin?

Lopuksi haluan vielä kerran kiittää Olavia ja Ingegärdiä, jotka lobbasivat ennen seminaaria, Allen Carria ja kurssin vetäjää Renéetä tietenkin sekä Jonasta ja Ronnya ja kaikkia mukana olleita.

Gunilla Westerlund, savuton asiakaspalveluspesialistiKWH Mirka

Gunilla Westerlund