Lue blogia ja uutisia

Yhteystiedot

Lisätietoja ja neuvontaa sähköpostitse:

info@allencarr.fi

tai puhelimitse
ma-to 10.00-13.00
pe kello 10.00-16.00:
045-354 4099

Muina aikoina voit lähettää soittopyynnon tekstiviestillä ja otamme yhteyttä mahdollisimman pian.

Pikakysely

Osallistuisin seminaariin mieluiten

Näytä vastaukset »

Twitterissä

Bookmark and Share

Asiakas tunnustukset

 

 

Allenin kirja pelasti elämäni tupakalta.

Kiitos. En löydä sanoja kuvailemaan kiitollisuuttani.

-Sonja, 31.5.2011


 

Olen useamman kerran yrittänyt lopettaa, milloin tahdonvoimamenetelmällä, milloin jolloin korvaustuotteilla ja aina repsahtanut. Nyt olin ostanut korvaavia minttutablettaja, mutta eihän siitä taaskaan tullut mitään. Poika sairastui ja hänellä epäiltiin astmaa joka minullakin oli ja sanoin silloin ex- miehelleni, että pakko tästä ois jotenkin päästävä eroon ja hän kertoi tästä kirjasta.
Viime maanantain hain kirjastosta kirjan, keskiviikkona klo 14 tumppasin viimeisen savukkeen ja minulla on ollut ihan loistava fiilis. Ei tee mieli kessua, ihan uskomatonta. Aina välillä pieni ääni sanoo minulle, että hei, ulkona on hyvä ilma, miten ois jos vaikka tupakalle, silloin sanon ääneen, että sitä sorttia on saatu jo ihan riittävästi ulos voi mennä ilman tupakkaa. Jo kirjan lukuvaiheessa rupesin tekemään asioita ilman tupakkaa jotka yleensä tein tupakan kanssa kuten esimerkiksi postilaatikolla käynti ja roskien vienti. Aion ostaa tämän kirjan omakseni koska haluan, että se on minulla käsien ulottuvilla kun haluan  tutkiskella asioita. Olen tätä kirjaa jo suositellut niin monelle ja toivon, että muutkin onnistuvat tässä. KIITOS!!!
-Merja, 27.5.2011

 

 

Ehdin polttaa 19 vuotta ja olen vasta 34v tällä hetkellä. Koko ajan oon epätoivoisesti yrittäny lopettaa milloin milläkin tavalla, useimmiten tahdonvoimalla. Joskus isä lupasi tonnin kesälomarahaakin jokaisesta vuodesta, minkä olen polttamatta, taisi kuukausi olla pisin lakkoni.

Nikotiini purkkaakin koitin jauhaa, mutta kun leuat väsyi tarpeeksi, oli pakko sytyttää tupakka. 

Jossain vaiheessa kuulin kirjasta nimeltä Stumppaa tähän ja tyttöystäväni osti sen minulle joululahjaksi(elämäni paras joululahja). Luin sen sitten siinä joulupäivien ratoksi ja kuinkas ollakaan, en tarvinnutkaan enää tupakkaa. 

Tuli uusivuosi ja ajattelin että kai sitä nyt vuoden vaihteen kunniaksi yhden voi polttaa ja vedin sen yhden savukkeen. Tunnettu tosiasiahan on ettei yhtä tupakkaa ole olemassakaan. No tupakointi jatkui taas entiseen malliin ja tyttöystäväni meinasi viedä kirjan takaisin kauppaan, mutta en antanut hänen viedä sitä. Kesäkuussa 2009 luin sen kirjan uudestaan ja sen jälkeen en ole tupakkaan koskenut. On se hienoa, kohta kaksi vuotta täynnä. 

Töissä olen hoitoalalla ja sattuu silloitällöin konfliktitilanteita, joissa vaaditaan hermoja, silloin teki mieli välillä käydä savuilla, mutta sanoin aina, itselleni etten tartte tupakkaa, niin sillä selvisin alkuviikot suht helposti. Kiitos!

-Kai, 6.5.2011

 

Kevät 2010. Itkin kuin oieni lapsi, niin kovasti halusin tupakasta eroon. Olin yrittänyt monta kertaa aiemmin, mutta nyt oli pakko onnistua koska pieni ihminen kasvoi sisälläni. Itkin ja valvoin yön, luin kirjan loppuun, merkitsin päivän paperille ja lopetin!!! Olin onneni kukkuroilla, minustakin oli lopettamaan! Tiesin että minun oli pakko lopettaa, mutta luulin joutuvani 9 kuukauden tahdonvoima menetelmälle ja olevani pahalla päällä koko ajan, enkä voisi nauttia raskaudesta niinkuin pitäisi. Tärkein opetus kirjassa oli että älä koskaan epäile päätöstäsi ja se toimii. Onneksi Allen Carrin opetukset ovat lumipallon lailla pyörimässä koko ajan ja antavat toivoa meille "toivottomille".
Marika, 19 vuotta tupakointia takana...

Kevät 2010. Itkin kuin pieni lapsi, niin kovasti halusin tupakasta eroon. Olin yrittänyt monta kertaa aiemmin, mutta nyt oli pakko onnistua koska pieni ihminen kasvoi sisälläni.

Itkin ja valvoin yön, luin kirjan loppuun, merkitsin päivän paperille ja lopetin!!! Olin onneni kukkuroilla, minustakin oli lopettamaan! Tiesin että minun oli pakko lopettaa, mutta luulin joutuvani 9 kuukauden tahdonvoima menetelmälle ja olevani pahalla päällä koko ajan, enkä voisi nauttia raskaudesta niinkuin pitäisi. Tärkein opetus kirjassa oli että älä koskaan epäile päätöstäsi ja se toimii.

Onneksi Allen Carrin opetukset ovat lumipallon lailla pyörimässä koko ajan ja antavat toivoa meille "toivottomille".

Marika, 19 vuotta tupakointia takana...

-Marika, 5.5.2011

 

Luin kirjan 2009 lopulla ja tupakoinnin lopetin 1.1.2010 ilman sivuvaikutuksia. Olen onnellinen!

-Joni, 16.2.2011

 

Luin Allen Carrin Vihdoinkin savuton -kirjan. Viikko sitten perjantaina poltin viimeisen tupakan ja sanoin itselleni, että siinä se sitten oli.

Hämmästyttävää ettei esiintynyt mitään paniikkia, vaikka tupakat oli loppu! Viikko on mennyt leppoisasti, ei juuri minkäänlaisia vieroitusoireita. Olo on parantunut. Minulla on astma, johon olen aamuisin tarvinnut avaavan lääkkeen: nyt en enää tarvitse! Lopettaminen on ollut käsittämättömän helppoa!

-Heikki, 2.2.2011

Lopetin Easyway menetelmällä lähes tasan 6 kk sitten. Kerkesin polttamaan n. 13 vuotta askin päivässä ja yritin lopettaa tuona aikana usean kerran nikotiinin korvaus tuotteilla tuloksetta. Sattumalta löysin kirjastosta Allen Carrin Stumppaa tähän! -kirjan jonka otin mielenkiinnosta "iltalukemiseksi".

Kirja osoittautuikin sitten parhaaksi löydöksi mitä tupakoinnin lopettamista yrittävä olisi voinut löytää. En olisi koskaan voinut kuvitella että kaikkien niiden tuskallisten lopettamis yritysten jälkeen pääsisin eroon tupakasta näin helposti! Kirjan on lukenut minun jälkeeni myös vaimoni, anoppini sekä useat muut jotka ovat KAIKKI onnistuneet lopettamaan. En voi kuin suositella!

-Jarkko, 15.11.2010

Olin jo tehnyt päätöksen lopettaa, mutta olin lähes varma että epäonnistun (jälleen kerran...)

Varmuudeksi ostin inhalaattorin ja nikotiinitabletteja ja aloitin kitumisen. Ensimmäisellä viikolla luin Stumppaa tähän kirjan ja sen jälkeen lensivät romukoppaan niin inhalaattorit, tabletit kuin epätoivoinen asennekin. Nyt 3,5 vuotta ilman tupakkaa ja ikuisesti kiitollinen Allen Carrille =)

-Katja, 28.10.2010

 

Tein sen!!!! Kiitos Allen, Easy Way on ainoa mahdollinen tapa päästä siitä:) Olen vapaa ja onnellinen!!

-Kristiina, 14.5.2010

Poltin 11 vuotta, viimeiset 4noin t 15 tupakkaa päivässä. Rakastin tupakkaa. kerroin kaikille haluavani polttaa ja kuinka nautinnollista se oli.

Kirjan lukemisen jälkeen, ostin viimeisen askin, poltin sen, ja lopetin. Siitä on 1,5 vuotta, ja olen niin onnellinen vapaudesta! Se oli niin helppoa! Enkä ole koskaan katunut.

Toivoisin vain, että tupakoivat ystäväni uskoisivat, että kirjan lukeminen voi muuttaa heidänkin elämänsä!

-Heli, 12.4.2010

Hei kaikille onnellisille savuttomille ihmisille!
Olen 30 vuotias nainen ja ylpeä itsestäni jättäessäni kaikkein häijyimmän tavan johon olin koukussa!
Viimeisestä tupakastani on nyt kaksi viikkoa, se saattaa kuulostaa lyhyeltä ajalta,mutta minulle se on yksi elinikä, koska tunnen saaneeni kokonaan uuden elämän! Ja tiedän jo nyt, että mikään EI saa minua enää koskaan polttakaan.
Viimein olen saattanut loppuun asian, jota olen häpeillyt 15 vuotta; tupakoinnin.
Ensimmäinen viikko ei ollut niin helppo kuin kirja sanoi, mutta paljon HELPOMPI kuin ikinä olisin sen uskonut olevan.
Joten voin todellakin sanoa, KIITOS Allen Carr että omistit aivot ja rohkeuden kirjoittaa nämä viisaat sanat!!!
Rakkaudella ja kiitollisena,

-Satu Mäkilä, 30.1.2010

 

Kompastuin Allen Carr´s Easyway kirjaan eilen kun menin paikalliseen kauppaan ostamaan kynää. Se oli alennuskirjojen kasassa (?) oikealla puolella ovea. Otin yhden, löysin kynän, maksoin ja menin kotiin. Aloin heti lukemaan sitä, nukkumaan mennessä olin puolessa välissä, jatkoin lukemista tänä aamuna ja lopetin tupakoinnin keskipäivällä.

Olen 55 vuotias, aloitin polttamisen 22 vuotiaana, enkä ole koskaan aiemmin yrittänyt lopettaa. Mutta minulla on ollut ajatus, että jonain päivänä lopetan…JA SE PÄIVÄ ON TÄNÄÄN!!!

Jumalan kiitos että tarvitsin eilen kynää.

PS
Heitin pois neljä avaamatonta tupakka askia ja sitten tajusin, että tämä päivä on täynnä stressiä (täällä on ulkona -20 astetta pakkasta, sisällä vain +15 koska lämmitysjärjestelmä on epäkunnossa, minulla on tietokonetöitä kaulaani asti ja tuskin saan autoani käyntiin) mutta nähtävästi stressi ei vaivaa minua ollenkaan?

-Gittan, 7.2.2009